Kesä ja kukkaset

Kyllä on kuulkaa luonto kaunis nyt! Ollaan käyty metsälenkillä ja koirapuistossa ulkoilemassa. Vähän on meinannut iskeä juoksunjälkeinen mielialan painuminen, mutta kyllä vaan kaunis luonto piristää mieltä. Metsälenkillä käytiin Ruutin ja Sakarin kans eilen ja koirapuistoilua on harrastettu useempana päivänä Hipun ja Sakarin kans. On siellä sitte ollu muitaki kavereita vähän eri kokoonpanoilla. Tänään meidän tyttöjen iloks sinne tuli Lenni, jota en vähään aikaan ookkaan nähny. Kivaa oli! Mua ei enää ärsytä Sakarikaan juuri ollenkaan, paitsi ehkä vähän silloin, kun se roikkuu koko ajan mun partakarvoissa. Mutta toisaalta se on aikas hellyttävä pakkaus.
Tässä taas vähän kuvia puistoreissulta.

Mätsärissä

Moi vaan pitkästä aikaa!
Meillä asuu nyt sitten se Sakari, josta mulle pitkin kevättä kerrottiin. Eli nyt joudun jakamaan äidin huomion sen kanssa. Välillä se osaa olla tosi rasittava, roikkuu vaan mun parta- tai kainalokarvoissa. Silloin mä sanon sille, että nyt riittää ja se uskoo kyllä, ainakin hetken. Toisaalta se on aika hauska kaveri ja äiti kyllä huomioi mua edelleen, taidan saada nykyään enemmän oikkujanikin anteeks ku ennen Sakaria... Ja kehuja oon saanu tosi paljon siitä, kuinka hyvin oon ottanu sen vastaan.
Sekin on ollu mukavaa, kun tehdään enimmäkseen metsälenkkejä ja saan taas olla vapaanakin, kun juoksu loppu.
Tänään oltiin mätsärissä Isojoella. Mulla oli ihan kivaa. Sain punasen nauhan ja äiti oli ilonen, se kun ensin meinas jättää mut ilmottamatta. Punasten joukossa ei sitten enää sijotuttu, mutta taisi tuomari vähän muhun tykästyä, koska sain oikeuden osallistua symppiskoirakisaaan, joka järjestettiin ylimääräisenä. Hippu sitten pärjäskin oikein mukavasti, se voitti x-rotuisten sarjan ja oli koko näyttelyn neljänneks kaunein!
Takasitulles poikettiin mummulas. Taina ja äiti vei Hipun, mut ja Sakarin vielä metsälenkille ja saatiin juosta irti. Se oli tosi mukavaa!
Kuvia tämänpäiväsestä on tulossa myöhemmin, kun saadaan ne Tainan kamerasta tänne asti.